Yleissivistys ja osaaminen työelämässä 2030 : menestyksen eväät tulevaisuudessa. Hankkeen loppuraportti

”Yleissivistys ja osaaminen työelämässä 2030 – menestyksen eväät tulevaisuudessa” -projekti toteutettiin Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa vuosina 2006-2008. Opetusministeriön rahoittaman ESR-tutkimuksen kohteena oli yhteiskunnallisen muutoksen ja murrosajan vaikutukset yleissivistykseen ja osaamiseen työelämässä vuonna 2030. Projektissa on kehitetty ja monipuolistettu ennakointimenetelmiä sekä tuotettu koulutusjärjestelmän toimijoille uusia ajatuksia ja uutta materiaalia tulevaisuuden päätöksenteon tueksi, toimijoiden yhteistyön lisäämiseksi ja uusien toimintamallien ja -tapojen löytämiseksi

Future of U.S. power : is China going to eclipse the United States? : two possible scenarios to 2040

This working paper discusses a few possible ways how U.S. power may evolve from 2010 to 2040. I begin with a description of this work’s jectives, and continue with the introduction of the mixed scenario method that will be used in this work. I will summarize the epochs of the U.S. power, such as establishing the nation, achieving the world hegemony, attempts to build an Empire, struggling with rising multipolarity and contemporary attempts to maintain the (declining) hegemony. Then I attempt to draw analogies from the knowledge of evolution of historical empires to the contemporary world’s political economy. Next, I will discuss the historical and emerging power trajectories of China and its long-term abilities to challenge the United States and achieve the world hegemony. Finally, I will provide two mixedmethod scenarios, where the United States and China have totally different roles and powers. Key words: United States, China, mixed scenario method, exploratory forecasting, power trajectories, clash, economic recession, multipolarity, hegemony, rise and fall of an Empire, use of analogies from history to project futures

Towards the dynamic paradigm of futures research : How to grasp a complex futures problem with multiple phases and multiple methods

siirretty Doriast

Globalisaation käyttöala. Yhteiskuntatieteellisten lehtien globalisaatio 1990-luvun Suomessa.

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee globalisaatiota ja sen saamaa diskursiivista sisältöä. Tutkielman tehtävänä on selvittää globalisaation tarkka käyttöala ja sen luonne Politiikka-, Ulkopolitiikka-, Sosiologia- ja Kosmopolis-lehdissä 1990-luvulla käydystä globalisaatiokeskustelusta. Aineiston analyysin tekninen apuväline on sisällön erittely. Tutkimuskysymykset, joiden ratkaisemiseksi kyseistä menetelmää tässä työssä käytetään ovat 1) minkälainen on globalisaation käyttöala (eli mitä eri alakäsitteitä globalisaatioon liitetään ja kuinka monissa artikkeleissa kustakin alakäsitteestä puhutaan), 2) mistä näkökulmasta kirjoittajat globalisaatiota tarkastelevat, 3) mikä on kirjoittajien mukaan globalisaation tärkein alakäsite ja 4) minkä alakäsitteen käsittelyn yhteydessä globalisaatio yleisimmin nousee esille? Tutkielman tärkein tulos ja samalla ehkä suurin yllätys on se, että vaikka ”globalisaatio” osoittautuu semanttisessa mielessä täysin liukuvarajaiseksi käsitteeksi, löytyy sille silti hyvin vahva merkitysydin (talous, politiikka ja kansallisvaltion muutos), joka jäsentää lähes kaikkien aineistoni artikkelien rakennetta. Tutkielmani toiseksi merkittävimpänä tuloksena voidaan puolestaan pitää havaintoa, jonka mukaan aineistoni artikkeleissa globalisaatioon ja erityisesti talouden globalisaatioon suhtaudutaan selvästi useammin uhkana kuin mahdollisuutena.1. JOHDANTO 1 1.1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA 1 1.2. TUTKIMUKSEN RAKENNE 3 1.3. EKSTENSIO JA INTENSIO 4 1.4. KÄSITTEIDEN VÄLISET SUHTEET JA KÄSITEJÄRJESTELMÄT 5 1.5. TUTKIMUKSEN ONGELMA 7 2. TEOREETTINEN VIITEKEHYS 9 2.1. KÄSITTEEN MONITULKINNALLISUUS 9 2.2. TARKASTELUN LÄHTÖKOHTIA 10 2.2.1. Eri lähestymistapoja 10 2.2.2. Painotuksellisia eroja 11 2.2.3. Maailmankatsomuksellisia eroja 12 2.2.4. Eri näkökulmia 16 2.3. KIISTELTYJÄ AIHEITA 17 2.3.1. Toisistaan poikkeavia määritelmiä 17 2.3.2. Eri alkamisajankohdat 21 2.3.3. Eri tulkintoja prosessin luonteesta 22 2.3.4. Yhteenveto käsiteen huokoisuudesta 25 2.4. MISTÄ VALLITSEE KONSENSUS 25 3. AINEISTO JA MENETELMÄT 27 3.1. TUTKIMUKSEN AINEISTO 27 3.2. TUTKIMUKSEN MENETELMÄT 28 3.2.1. Tutkimusmenetelmien reliabiliteetti 28 4. EMPIRIA 31 4.1. AINEISTON ANALYYSIN TAUSTAA 31 4.2. GLOBALISAATION KÄYTTÖALA 33 4.2.1. Tekstiesimerkit eri alakäsitteistä ja eri suhtautumistavoista 34 4.3. NÄKÖKULMIA GLOBALISAATIOON 38 4.3.1. Tekstiesimerkit eri näkökulmista 39 4.4. GLOBALISAATION TÄRKEIN ALAKÄSITE 43 4.4.1. Tekstiesimerkit globalisaation tärkeimmistä alakäsitteistä 44 4.5. MISSÄ YHTEYDESSÄ GLOBALISAATIOSTA PUHUTAAN 46 4.6. YHDEN JA USEAMMAN ARTIKKELIN KIRJOITTAJAT 47 4.6.1. Tasapainotettu käyttöala 50 4.7. SUOMALAISTEN JA ULKOMAALAISTEN ARTIKKELIEN EROAVAISUUDET 52 4.8. LEHTIEN VÄLISET EROT 55 5. YHTEENVETO 61 5.1. GLOBALISAATIOKESKUSTELUN YDIN 61 5.2. VALLITSEVA SISÄLTÖ 62 5.3. KOLMIVAIHEINEN JUONI 65 6. KESKUSTELUA 68 6.1. GLOBALISAATIOKESKUSTELUN LUONNE 68 6.1.1. Aineiston tarjoamia yllätyksiä 68 6.2. GLOBALISAATION MERKITYS JA SISÄLTÖ 71 6.2.1. Vertikaalinen ja horisontaalinen määrittelytapa 71 6.2.2. Tulkintani globalisaatiosta 76 LÄHTEET 87 LIITTEET LIITE 1: Aineisto 94 LIITE 2: Symbolien tarkemmat selitykset 98 LIITE 3: Koodausrunko 10